Suurin työkyvyttömyyttä, sairauksia ja ennenaikaisia työikäisten kuolemia aiheuttava tekijä on päihteiden väärinkäyttö. Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan työikäisillä miehillä joka kuudes ja naisilla joka kymmenes kuolemantapaus on alkoholisairauksien aiheuttama. Päihdehuollon kokonaiskustannukset Suomessa vuonna 2010 olivat 169 miljoonaa euroa. (THL: Päihdetilastollinen vuosikirja 2012)
Työpaikoilta hoitoon ohjautuu vain jäävuoren huippu. Ongelmat ovat myös saattaneet näkyä jo vuosia ja niistä on vaiettu ja niitä on katseltu sormien läpi. Etenevään riippuvuussairauteen sairastuneen ihmisen tila on pahentunut ajan myötä ja työkyky laskenut sellaiselle tasolle, että paljoa ei ole enää tehtävissä.
Paras varhaisen havahtumisen ja puheeksioton resurssi on itse työyhteisö! Riittävän varhain tehty kunnollinen väliintulo säästää työnantajaa ja työyhteisöä jopa vuosien harmeilta ja taloudellisilta menetyksiltä. Samoin itse riippuvuuteen sairastunut työntekijä saa ajoissa apua.
Työntekijöiden liiallisella päihteidenkäytöllä on merkittävä vaikutus työntekemisen kustannuksiin. Esimerkiksi alkoholinkäyttöön liittyvät ongelmat työpaikalla eivät rajoitu pelkästään juomiseen työaikana: liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa mm. hajamielisyyttä työssä, vähentää tuottavuutta ja näkyy lisääntyneinä työterveyshoidon kustannuksina, työtapaturmina, poissaoloina sekä ennenaikaisina eläkkeinä.
Vuonna 2011 Kansaneläkelaitoksen myöntämiä eläkkeitä, joissa alkoholisairaus oli osana diagnoosia, oli 12 008 kpl. Eläkkeistä, joissa alkoholi oli pääsairautena, vastaava luku oli 2957 kpl. Yksityisen ja julkisen sektorin työeläkkeistä alkoholisairaudet olivat mukana 10 180 myönnetyssä eläkkeessä ja pääsairautena 4611 eläkkeessä (THL: Päihdetilastollinen vuosikirja 2012). Näistä ihmisistä yli puolet eläköityivät työelämästä. Eläkkeiden ja sairauspäivärahojen alkoholihaittakustannukset vuonna 2010 olivat 182 – 271 miljoonaa euroa (THL: Päihdehaittakustannukset 2010).
Työntekijät, joilla on ongelmia päihteiden kanssa, eivät jätä ongelmiaan kotiin kun tulevat työpaikalle. Yhdelläkään työnantajalla ei ole varaa vaarantaa työturvallisuutta vain toivomalla että ”he jättäisivät”.
Suurin osa riippuvuusongelmaisista käy töissä. THL:n arvion mukaan 63 % alkoholiriippuvuusdiagnoosin kriteerit täyttävistä ihmisistä on työelämässä. Kuitenkin vain kourallinen työntekijöistä ja heidän perheenjäsenistään, joilla on riippuvuusongelmia, saavat apua. Tutkimusten mukaan alle 10 % työtä tekevistä ihmisistä, joilla on vakavia päihdeongelmia, saavat tarvitsemaansa hoitoa.(George Washington Medical Center: Workplace screening & Brief Intervention, 2008) Kaiken kaikkiaan noin kahdeksalla prosentilla koko populaatiosta on diagnosoitavissa oleva alkoholiriippuvuus mutta vain alle prosentilla tämä diagnoosi on tehty.
Riippuvuussairauksien kustannuksia työnantajille:
kaksinkertaiset työterveyskustannukset muihin työntekijöihin verrattuna
3,5 kertaa suurempi todennäköisyys loukkaantua työpaikalla sattuneissa onnettomuuksissa, joista on aiheutunut vammautumisia ja korvauksia
tutkimusten mukaan joka viides työntekijä on joskus joutunut vaaraan tai loukkaantunut työpaikalla, joutunut työskentelemään enemmän, tekemään jo tehtyä työtä uudelleen, tai peittelemään työn jälkeä jonkun työtoverinsa riippuvuusongelman seurauksena (TTL)
Yli puolet riippuvuusongelmaisten perheenjäsenistä raportoi, että heidän työkykynsä ja toimintakykynsä kotona on alentunut perheenjäsenen juomisen tms. vuoksi
(https://www.alcoholcostcalculator.org/)
